Kokonaisvaltainen hyvinvointi merkitsee paljon enemmän kuin vain sairauksien ja kolotusten
puuttumista. Se on aktiivinen prosessi kohti terveellistä, elinvoimaista ja merkityksellistä
elämää. Fyysisen terveyden lisäksi kokonaisvaltainen hyvinvointi ja hyvä elämä sisältävät myös psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden: terve mieli, hyvät ihmissuhteet, sopivasti
mielenkiintoisia haasteita sekä omien arvojen mukaisen elämän. Niiden saavuttaminen vaatii
terveellisten elämäntapojen lisäksi myös uskallusta kuunnella omaa kehoaan ja omia
tarpeitaan. Muuten voit luoda täydelliset puitteet elämällesi, mutta olla silti onneton.
Sopivassa suhteessa kuormitusta ja lepoa
Hyvä elämä koostuu kuormituksen ja palautumisen tasapainon mahdollistamasta energisyydestä ja elinvoimaisuudesta, joka on jaksamisen, aikaansaamisen ja onnellisuuden perusta. Liiallinen ja pitkään jatkuva kuormitus johtaa uupumiseen, kun taas liian vähäiset haasteet johtavat ennen pitkää masennukseen. Sen vuoksi ei kannata tavoitella mahdollisimman stressitöntä elämää, vaan parempaa kokonaiskuormituksen hallintaa sekä voimavarojen säätelytaitoja.
Kestävän muutoksen perusta rakentuu energiaa lisäävien, lataavien ja palauttavien tekijöiden pohjalle. Hyvinvointitottumusten muutoksen yleisin kompastuskivi on lähteä liikkeelle kehittävistä ja kuluttavista toimenpiteistä, vaikka energia ja edellytykset niiden toteuttamiseen loistavat poissaolollaan. Yhtäaikainen liikunnan määrän sekä tehon lisääminen ja vähäenerginen dieetti on hyvä esimerkki lähtökohdiltaan mahdottomasta, mutta varsin yleisestä ”pahoinvointiponnistuksesta”.
Lähde liikkeelle akkujen lataamisesta
Fyysisestä näkökulmasta muutos kannattaa startata aina voimavarojen riittävyyden
varmistamisesta. Edellytyksesi onnistumiseen paranevatkin huimasti, kun varmistat riittävän
palautumisen huomioimalla ensin riittävän unen ja levon arjessasi. Helpoin ja tehokkain
terveysteko onkin lisätä vuorokauteen tunti lisää uniaikaa. Se luo vahvan pohjan myöhemmille, voimavaroja kuluttaville toimenpiteille.
Toinen välittömästi energiaa ja voimavaroja tarjoavista sekä pidemmällä aikavälillä terveyttä
rakentavista toimenpiteistä liittyy ravitsemukseen. Ennen laadullisia toimenpiteitä kannattaa
kiinnittää huomiota riittävään energiansaantiin sekä säännölliseen ateriarytmiin. Kun energiaa saadaan riittävästi ja tasaisesti pitkin päivää, on laadullisten toimenpiteiden tarkistaminen helppoa ja tuskatonta, eikä henkilön tarvitse missään vaiheessa kärvistellä nälässä.
Lisää kapasiteettia kuntoliikunnalla
Fyysisestä näkökulmasta voimavaroja kuluttavia, mutta kapasiteettia lisääviä toimenpiteitä ovat aktiivisuus sekä treenaaminen. Ne siis heikentävät hetkellisesti vitaliteettiamme, mutta lisäävät superkompensaation eli kehon ylikorjausmekanismin kautta fyysistä suorituskykyämme. Toisin sanottuna fyysisen sekä psyykkisen stressinsietomme ja kykymme palautua kuormituksesta paranevat rasituksen sekä sitä seuraavan levon johdosta.
Kuormitusta ei kuitenkaan kannata kerryttää kuormituksen ja stressiä stressin päälle, vaan keholle ja mielelle kannattaa tarjoilla sen hetkisiin voimavaroihin peilattuna joko elvyttäviä eli palauttavia, tai ylikuormittavia eli kehittäviä impulsseja. Ponnistusten mitoittaminen kulloisiinkin voimavaroihin on oleellinen oivallus: Kuormittuneena riittää, että teet edes vähän. Sen sijaan silloin kun palautuminen on hyvällä tasolla, energiaa riittää ja motivaatio on korkealla, voidaan irrotella ja treenata kehoa ylikuormittaen sekä suorituskyvyn kapasiteettia kehittäen.
Hyvä elämä edellyttää energisyyttä ja elinvoimaisuutta, sillä jos olemme aina väsyneitä, on meidän vaikeaa olla läsnä, osallistua ja nauttia virikkeellisestä vapaa-ajasta. Sen vuoksi itseään ei kannata uuvuttaa parempaa kuntoa sekä hyvinvointia tavoitellessaan, vaan oleellisinta on oppia säätelemään voimavarojaan niin, että kuormitus ja palautuminen ovat tasapainoisessa vuorovaikutuksessa keskenään.
Comments